No, ei sieltä suljetusta järjestelmästä sitten se vesi mihinkään karannutkaan... Tai karkasi, muttei kadonnut. Nyt se löytyy yhden patterin alta lautalattiasta ja sahanpuruista. Jos nyt jotain positiivista asiasta voi etsiä, niin ainakin tietää nyt tarkkailla pattereiden alustoja, eikä lattioita vielä ehditty rempata.

Mutta merkittävämpi postaukseninnoittaja oli kyllä se, että tänään meillä kävi jo mielissämme lähinnä seitsemännen ihmeen asemaan kohonnut henkilö: putkimies. Ilmielävänä. Edellistä elävää putkimiestä aloimme pitää satuolentona siinä vaiheessa, kun ensikontaktin ja kolmannen tulolupauksen jälkeen häntä ei enää tavoittanut - ei soitoin eikä tekstarein. Jouduttiin siis jostain syystä totaaliseen boikottiin. Bisnesälyttömyyttä putkimieheltä sanoisin... Vaikka nyt on kuinka paljon hommaa, ja vaikka meillä taas olisi ollut kyse lähinnä muutamasta pienemmästä jutusta näin ensi alkuun, niin täällähän on kämppä täynnä silkkaa putkihommaa odottamassa kun päästään rempassa vauhtiin. No aina ei ymmärrä. Ja kiire se kai on kun ihmiset kadottaa :).

Mutta, nyt siis saattaisi aatoksissa siintää jo oikea tiskipöytä ja astianpesukone, lasilautaset ja itse kokattu sapuska. Johan noihin eineksiin ollaan jo kyllästyttykin. Enää siis kolme...kaksi...yksi...päivää...